Oikeuskanslerin virasto                                                               1 (14)                                      

 

 

 

Asia:               kantelu.

 

Kantelija:                   x

 

Asiamies ja                 Y

prosessiosoite:           

                         

 

Aihe:                                  Hyvinkään käräjäoikeuden tekemät käsittelypäätökset ja käräjätuomarin prosessinjohtotoimet, menettelyvirheet sekä tasavertaisen kohtelun vastainen menettely, käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa dnro

L 04/2949.

 

 

Esitiedot:                           X (jäljempänä Kantaja) on saattanut 30.12.2004 Hyvinkään käräjäoikeudessa vireille työpalkkasaatavaa koskevan oikeudenkäynnin, jossa vastaajana Z (jäljempänä Vastaaja).

                                            Käräjäoikeus määräsi Kantajan pyynnöstä käsittelyn keskeytymään 12.09.2007 sillä perusteella, että poliisin tutkittavaksi oli v. 2007 tullut riita-asian käsittelyn seurauksena rikosepäilyt väärennyksestä ja valtionavun väärinkäytöksestä.

                                            Käräjäoikeus teki 01.06.2009 päätöksen siitä, että riita-asian käsittelyä jatketaan; riippumatta siitä, miten ja missä vaiheessa mainittu, epäiltyjä rikoksia koskeva tutkinta etenee.

 

                                            01.06.2009 jälkeen palkkariitaa koskevassa asiassa on toimitettu yli 20 valmisteluistuntoa, joista viimeinen 03.02.2010.

                                            Asian valmistelusta vastanneen, käräjätuomari  tekemän päätöksen mukaan riita-asiassa toimitetaan vielä yksi valmisteluistunto, 24.02.2010 ja pääkäsittely on tarkoitus aloittaa 02.03.2010.

                                            Asiassa on nimetty tavanomaiseen työpalkkariitaan nähden laajahko todistelu; Kantaja on nimennyt asiakirjoja n. ”20 arkistomapillista” ja nimennyt yli 300 todistajaa.

 

 

 

                                            Riita-asiasta on muodostunut erityislaatuinen paitsi nimetyn todistelun laajuuden, myös prosessinjohdon näkökulmasta.

 

                                            Käsillä olevassa oikeudenkäynnissä on tullut esille lukuisa määrä sellaisia, käräjäoikeuden/käräjätuomarin toimia, jotka ovat erityisen moitittavia ja jotka väistämättä ovat johtaneet asetelmaan, jossa Kantajan oikeusturva ei ole pelkästään vaarantunut, vaan jo ennen pääkäsittelyn alkamista saatettu käräjäoikeuden/käräjätuomarin toimin vakavan loukkauksen kohteeksi.

 

Kanteluperusteet

pääpiirteittäin: Hyvinkään käräjäoikeuden/käräjätuomari suorittamat prosessinjohtotoimet ovat merkittävässä määrin heikentäneet Kantajan oikeusturvaa ja sen myötä vähentäneet hänen mahdollisuuksiaan edustaa itselleen perustuslain tarkoittaman, tasavertaisen oikeudenkäynnin. Toimeenpannuilla prosessinjohtotoimilla on

-      lainvastaisesti ja epäoikeudenmukaisesti rajoitettu Kantajan mahdollisuuksia nimetä asiassa merkityksellistä todistelua

-      evätty Kantajan nimeämää todistelua prekluusioperusteella olosuhteissa, joissa ei sen paremmin prekluusioajankohtaa eikä

–uhkaa ole asianmukaisesti, oikeudenkäymiskaaren tarkoittamalla tavalla asetettu

-      sallittu Vastaajan nimetä todistelua ottamatta edes keskustelun kohteeksi edellisessä kohdassa tarkoitettua prekluusiota, saatikka, että Vastaajalta olisi edellytetty vähäisemmässäkään määrin perusteita todistelun nimeämiselle prekluusioajankohdan jälkeen

-      velvoitettu Kantaja sellaisiin oikeudenkäyntimenettelyä koskeviin toimiin, jotka ensisijassa kuuluvat tuomioistuimelle

-      velvoitettu Kantaja osin edellisessä kohdassa tarkoitettuihin sekä muihin oikeudenkäyntimenettelyä koskeviin toimiin asettaen sellaisia määräaikoja, joiden noudattaminen on jo lähtökohtaisesti ollut täysin mahdotonta ja jotka osin ovat olleet sellaisia, jotka käräjäoikeuden käsittelypäätösten näkökulmasta ovat olleet täysin turhia ja tarpeettomia

-      laadittu valmisteluistunnoista sellaisia pöytäkirjoja, joiden sisältö ei vastaa istuntojen tosiasiallista kulkua ja jotka kokonaisuutena arvostellen ovat kirjaustekniikaltaan vailla tarpeellista johdonmukaisuutta

-      sallittu Vastaajalle tilaisuus täydentää kanteeseen vastaamista varsin laajalla ja yksityiskohtaisella tavalla kirjallisesti; tämän sallimisen tapahduttua osin sen jälkeen, kun Kantajalta on jo evätty todistelun nimeäminen prekluusion perusteella

-      laadittu suullisesta valmistelusta yhteenveto, joka sisältää merkittävässä määrin virheitä ja olennaisia puutteita mm. Vastaajan vastauksen ja vastauksen perusteiden osalta; jätetty kirjaamatta Vastaajan puolesta esitettyjä, nimenomaisia myöntämisklausuuleja sekä osin niiden peruuttamista koskevia klausuuleja

 

 

-      toisaalta yhteenvetoon on sisällytetty Vastaajan puolesta esitettyjä, käsiteltävänä olevaan riita-asiaan kuulumattomia lausuman osia

-      Kantajan lausumia ei ole kirjauspyynnöistä huolimatta kirjattu pöytäkirjoihin.

 

Tästä kantelukirjelmästä sekä sen oheen liitetyistä asiakirjoista käy ilmi Kantajan esittämien väittämien ja näkökantojen todenperäisyys. Yhdenvertaisuus oikeudenkäynnissä tarkoittaa tosiasiallisesti sitä, että asianosaisten kohtelu tuomioistuimessa oikeudenkäynnin aikana tulee olla tasavertaista. Asianosaisilla tulee olla mahdollisuus yhtä lailla käyttää asiassa puhevaltaa. Yhdenvertaisuus toteutuu mm. sen myötä, että asianosaisilla on yhtäläinen oikeus kirjalliseen menettelyyn, ja sekä kirjallisten todisteitten että henkilötodistelun nimeämiseen. Puolueettomuus, tasavertaisuus ja yhdenvertaisuus edellyttävät myös sitä, että asianosaisille varataan tasavertaisesti ja riittävästi aikaa tutustua toisen asianosaisen puolesta annettuihin kirjoituksiin ja käräjäoikeudessa laadittuun yhteenvetoon. Ylipäänsä asianosaisilla tulee olla, valmistelun päätyttyä, riittävästi aikaa valmistautua pääkäsittelyyn. Asianosaisella tulee olla oikeus nimetä todistelua tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa riitautetun, merkityksellisen väitteen toteen-näyttämiseksi ja jota riitautettua, merkityksellistä väitettä ei voida muulla tavoin toteennäyttää.

 

Yksityiskohtaiset

kanteluperusteet:      1. Todistelun nimeämisen rajoittaminen

 

1.1. Riidan kohde

Käsillä olevassa oikeudenkäynnissä on erimielisyyttä ja riitaa siitä, että onko Kantaja tehnyt Vastaajan määräyksestä työtä yli sovitun määrän. Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että oikeudenkäynnissä on erimielisyyttä tehdyistä työtunneista; onko ja jos on, kuinka paljon Kantaja tehnyt työtä tunneissa mitattuna per vuosi.

Vastaaja on ilmoittanut käsityskantanaan, että Kantajan tulee näyttää toteen jokainen väittämänsä työtunti. Kantajalla on ollut käytettävissään todistelua laajalti. Kantajalla on itse asiassa todistelua näiltä osin nimettävissä varsin kattavasti; lähes päiväkohtaisesti.

Mainituista syistä johtuen Kantaja on nimennyt sekä kirjallisia todisteita että henkilötodistelua tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa. Kantajan nimeämää todistelua on nimeämisen yhteydessä käsitelty käräjäoikeudessa mm. siten, että nimetyn todistelun merkitykselli-syydestä ja riita-asiaan kuulumisesta (= relevanttiudesta) on tiedusteltu Vastaajan kannanottoa. Niiltä osin, kun Vastaaja on esittänyt väitteen siitä, että Kantajan nimeämältä todistelulta puuttuu relevanttius, käräjäoikeus on tehnyt todistelun nimeämisen osalta erillisratkaisun. Muilta osin käräjäoikeus on huomautuksitta ottanut vastaan nimetyn todistelun.

Edellä selostettu sekä riidan sisältö ja kohde tulee ottaa huomioon kanteluasian käsittelyssä seuraavassa lueteltuja kanteluperusteita arvioitaessa.

 

1.2. Prekluusio

Hyvinkään käräjäoikeudessa 20.01.2010 toimitetussa valmistelu-istunnossa Kantaja nimesi aiemmin käräjäoikeudelle toimittamansa luettelon mukaisesti henkilötodistelua paitsi suoranaisena vastatodisteluna Vastaajan nimeämään todisteluun, myös muutoinkin todisteluna kannevaatimustensa toteennäyttämiseksi.

KäT teki valmisteluistunnosta laaditun pöytäkirjan ss. 12-13 ilmenevin perustein päätöksen siitä, että Kantajan nimeämiä todistajia nrot 239-240, 244-246, 248, 251, 258-260, 264, 266, 269-270, 273-275, 278, 281-284, 287, 290-291, 294, 299, 301-302 ja 304-306, ei hyväksytä todistajina kuultaviksi.

 

Tuomari perusteli käsittelypäätöstään mm. seuraavin maininnoin (kurs. = käsittelypäätösten perustelua):

-      Asia on ollut vireillä jo vuodesta 2004. Sen kirjallisessa ja laajassa

suullisessa valmistelussa on todistelua käsitelty ja kehotettu asianosaisia lopullisen todistelun nimeämiseen. Valmistelun aikana on jo sovittu pääkäsittelysuunnitelmasta vuodelle 2010.

-      .... käräjäoikeus on pitänyt tarpeellisena jo valmistelun aikana,

oikeudenkäynnin turvaamiseksi, kehottaa asianosaisia kahteen eri kertaan, niin 01.06.2009 antamassaan käsittelypäätöksessä kuin myöhemminkin ja erityisesti istunnossa 03.11.2009, todistelun lopulliseen ilmoittamiseen. Samalla käräjäoikeus on asettanut oikeudenkäymiskaaren 5 luku 22 §:n mukaisen uhan jättää myöhemmin nimetty todistelu huomiotta ellei pätevää syytä ole.

-      Kantaja on nimennyt vielä 12.01.2010 uutta suullista todistelua, vaikka käräjäoikeus on asettanut selvästi aiemmin päättyvän määräajan lopullisen todistelun ilmoittamiselle.

-      Molempien asianosaisten nimeämää uutta todistelua on kyllä

hyväksytty 01.06.2009 käsittelypäätöksen jälkeen, silloin kun todistelua on ehditty vielä valmistella ja kun on myös tiedusteltu toisen asianosaisen kantaa asiaan. Asiassa on päädytty mainitunlaisen uuden todistelun huomioon ottamiseen kun oikeudenkäyntiä vaarantamatta asianosaiset ovat tähän suostuneet ja asian riittävän perusteellinen valmistelu on tätä edellyttänyt.

Mitä ensinnäkin tulee valmistelun toimittamiseen, niin valmistelu-istunnoissa syksyllä v. 2009 on keskusteltu siitä, että jossakin vaiheessa valmistelua käräjäoikeuden on määrättävä selkeästi prekluusion peruste eli ajankohta, jonka jälkeen todistelua ei ole nimettävissä muuta kuin pätevästä syystä. Mistään prekluusioajankohdasta ei ole ”sovittu” eikä minkäänlaista prekluusioajankohtaa ole käräjäoikeuden toimesta asetettu. Kantaja toteaa, että 01.06.2009 annetussa käsittelypäätöksessä on mainittu lainkohtana oikeudenkäymiskaari 5 luku 22 §, mutta lainkohdan tarkoittamaa uhkaa ei ole asetettu ja mikä tärkeintä, mainittu käsittelypäätös on menettänyt kokonaan merkityksensä sen johdosta, että käräjäoikeus on v. 2009 elokuusta lähtien ottanut vastaan huomattavan todistelua, ratkaisematta nimetyn todistelun osalta erikseen oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 22 §:n tarkoittaman pätevän syyn olemassaoloa. 03.11.2009 pidetyssä valmisteluistunnossa käytiin keskustelua edellä todetusta seikasta ja mm. siitä, että jossakin vaiheessa prekluusioajankohta tulee määrättäväksi. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 22 § edellyttää sitä, että käräjäoikeus asettaa määräajan ja mainitun lainkohdan tarkoittaman uhan. Sen johdosta, että käräjäoikeus on v. 2009 elokuusta lähtien, yli 20 valmisteluistunnon aikana sallinut rajattomasti asianosaisten nimetä todistelua ilman erityistä, pätevän syyn ilmoittamista, 01.06.2009 tekemä käsittelypäätös on prekluusio-viittauksen osalta menettänyt kokonaan merkityksensä.

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 22 § ei sääntele eikä ao. lainkohdan tarkoittamaan menettelyyn liity minkäänkaltaisia sopimis-, suostumus- eikä näihin rinnastettavia menettelytapoja.

Käräjäoikeus on 20.01.2010 jättänyt oikeudenkäymiskaaren vastaisesti hyväksymättä Kantajan nimeämän todistelun.

Edelleen käräjäoikeus on 20.01.2010 tekemässään ratkaisussa olla hyväksymättä Kantajan nimeämää todistelua, todennut mm., että kantajan nimeämässä, uudessa suullisessa todistelussa ei ole kysymys selvästi sellaisesta todistelusta, jota ei ole voitu aiemmin ilmoittaa ja että nimetyn suullisen todistelun laatukaan ei ole sellainen, että sen nimeämisen tarve on voinut johtua valmistelun aikana tapahtuneista muutoksista. Tässä samassa valmisteluistunnossa (20.01.2010), ennen kuin Kantaja nimesi omaa todisteluaan, Vastaaja nimesi x

-nimisen henkilön. Viimeksi mainitun todistajanimeämisen yhteydessä KäT ei edes tiedustellut Vastaajalta, onko nimeämiselle olemassa jokin pätevä syy, saatikka, että Vastaajalle olisi edes mainittu prekluusiouhan olemassaolosta. Vastaajan nimeämä todistelu (todistaja x) hyväksyttiin siis keskusteluitta ja kommentoinneitta, kun taas Kantajan todistelua ei hyväksytty. Käräjäoikeuden menettely on vastoin asianosaisten tasavertaisen kohtelun periaatetta.

Osoituksena siitä, että v. 2009/2010 toimitetuissa valmisteluistunnoissa on vain keskusteltu määräajan asettamisesta (prekluusioajan määrittämisestä) todistelulle on se, että KäT on koko viimeisen puolen vuoden ajan (yli 20 valmisteluistunnossa) sallinut kaiken nimetyn todistelun vastaanottamisen (poislukien eräät, yksittäisiä nimäemisiä koskevat käsittelypäätökset, jotka ovat liittyneet nimetyn todistelun relevanttiuteen). Prekluusiota ei ole siten sovellettu kirjalliseen todisteluun liittyen lainkaan. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 22 §:n tarkoittama prekluusioajankohta ei ole siten voinut olla voimassa. Prekluusioajankohta ja siihen liittyvä uhka ei voi oikeudenkäynnin aikana olla ”piilevänä” siten, että oikeuden puheenjohtaja, sattuman-varaisena hetkenä, omavaltaisesti toteaa, lähes vuoden takaisen pöytäkirjauksen olleen sensuuntainen, että prekluusiouhka onkin ollut olemassa ja että tiettynä ajankohtana (tässä tapauksessa 20.01.2010) sitä sitten sovelletaan.

 

1.3. Vastaajan nimeämä todistelu ja teemoitus

Sen lisäksi, että Vastaajan nimeämää todistelua (sekä kirjallista todistelua että henkilötodistelua) on otettu käräjäoikeudessa vastaan puuttumatta millään tavoin 20.01.2010 yllättäen käräjäoikeudessa esilletuotuun prekluusioon, käräjäoikeus on vastaanottanut Vastaajan nimeämää todistelua edellyttämättä todistelun nimeämiseltä oikeuden-käymiskaaren tarkoittamia ehtoja. 20.01.2010 valmisteluistunnossa allekirjoittanut tiedusteli sen johdosta, että Vastaaja oli nimeämässä täysin asiaan kuulumatonta todistelua, vailla minkäänlaista teemaa, näiden seikkojen tarkentamista. Vastaaja nimesi todisteelle V13b teemaksi ”kantajan alkuperäinen yhteydenotto työsuojeluviranomaisiin, viittaus työaikakysymykseen, kantaja puhunut muusta kysymyksestä ja vasta syksyllä tuonut esiin ylityökysymyksen, herääminen vasta 9 v. kuluttua ylityövaatimuksiin”. Jotta oikeudenkäynnissä ylipäänsä todiste olisi hyväksyttävissä, pitää sen olla käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvä, merkityksellinen ja riidanalainen seikka taikka väite, jonka näyttämiseksi todistelua nimetään. Vastaajan nimeämän todisteen V13b osalta tällainen väite puuttuu, minkä vuoksi ei voi olla olemassa teemaakaan. Kun vielä tarkastellaan Vastaajan nimeämän teeman sisältöä, voidaan kiistatta todeta, että kyseisenlainen sisällötön sanonta/lause ei ole teemana edes mahdollista minkäänlaisen väitteen tueksi. Sitäpaitsi käsillä olevassa palkkasaatava-asiassa ei ole kyse niistä seikoista, joita edellä kirjattu teemoitus voisi koskea. Kuten edellä on todettu, Vastaaja nimesi 20.01.2010 myös todistajan, jonka kuulemisen teemaksi Vastaaja ilmoitti ”työsuojelutarkastuksessa olevan lomakkeen sisältö, jota ei ole löytynyt, se ei ole varsinainen lomake, vaan opettajien itsensä laatima ns. matriisitaulukko”. Tästäkin puuttuu käsillä olevaan palkkasaatava-asiaan liittyvä, merkityksellinen ja riidanalainen väite. Lisäksi teemoitus on senkaltainen, jota ei voida osaksikaan hyväksyä; siinä ei ole asiasisältöä.

 

1.4. Käsittelypäätös 10.02.2010

Kuten edellä kirjatusta ilmenee, Kantaja on nimennyt yli 300 todistajaa. Syy todistajien huomattavan suureen lukumäärään johtuu siitä, että ”Vastaaja on kiistänyt kaikki sellaiset Kantajan työtunneikseen ilmoittamat työajat, joista Kantajalla ei ole ehdottoman aukotonta selvitystä”; tarkoittaen tämä käytännössä sitä, että Vastaaja on kiistänyt kaikki sellaiset Kantajan ilmoittamat työtunnit, joista Vastaajalla itsellään ei ole mitään dokumentaatiota. Vastaaja on vienyt kiistämisen äärimmilleen tuntikohtaisen vastauksen muodossa. Vastaajan noudattamasta, kanteen kiistämistavasta johtuen Kantajalle on syntynyt tarve esittää näyttöä Vastaajan, yksittäisten tuntien kiistämisen osoittamiseksi perusteettomaksi. Käsillä oleva asia on siinä mielessä poikkeuksellinen, että Kantajalla on nimettävissä laajalti todistelua kiistettyjen, yksittäisten tuntien osalta (toisin kuin tämäntyyppisessä, tavanomaisessa palkkasaatavariidassa).

Edellä kuvattu asetelma ja siihen liittyen laajahkon todistelun nimeämisen tarve on käsitelty käräjäoikeudessa varhain syksyllä v. 2009. Tämän jälkeen käräjäoikeudessa on valmisteltu Kantajan nimeämää todistelua, minkä menettelyn käräjäoikeus on huomautuksitta hyväksynyt. Kantaja on nimennyt todistelun asianmukaisin teemoituksin, minkä jälkeen Vastaajalla on ollut tilaisuus esittää kannanottonsa nimetyn todistelun relevanttiuteen. Yhdenkään nimeämisen yhteydessä käräjäoikeus ei ole ilmoittanut sellaisesta mahdollisuudesta, että jokin todistaja, jonka nimeäminen on näin vastaanotettu, voitaisiin myöhemmin rajata kuultavien joukosta pois.

15.12.2009 pidetyssä valmisteluistunnossa käräjäoikeus velvoitti Kantajan laatimaan nimeämiensä todistajien kuulemisaikataulun 18.12.2009 mennessä. Kantajan toimesta laadittiin yksityiskohtainen kuulemisaikataulu noin 90 todistajasta ilmoituksin, että muiden todistajien aikataulutus tehdään heti sen jälkeen, kun pääkäsittelyn prosessisuunnitelmaa on työstetty edelleen. Todistajien kuulemis-aikataulua muokattiin valmisteluistunnoissa kuluvan vuoden tammikuussa. 03.02.2010 pidetyssä valmisteluistunnossa (toistaiseksi viimeinen valmisteluistunto) viimeisteltiin prosessisuunnitelmaa, minkä yhteydessä käräjäoikeus velvoitti Kantajaa laatimaan kaikkia, Kantajan nimeämiä todistajia koskevan kuulemisaikataulun päiväkohtaisesti päivitettyyn prosessisuunnitelmaan (käsittäen yli 30 pääkäsittelypäivää) soveltuvaksi. Kantaja sai kyseisen todistaja-aikataulun valmiiksi 09.02.2010, mutta jätti sen tuolloin käräjäoikeudelle toimittamatta, koska käräjäoikeudesta oli tullut ilmoitus siitä, että se tulee antamaan 10.02.2010 nimetyn todistelun rajaamista koskevan päätöksen.

Käräjäoikeus tekikin käsittelypäätöksen 10.02.2010, joka käsittelypäätös oli kerrassaan käsittämätön prosessitoimi. Seuraavassa siltä osin lyhyet kommentit:

-      Kantajan nimeämää todistelua on otettu vastaan edellä selostetuin tavoin pitkin syksyä v. 2009; sitä on soviteltu pääkäsittelyä silmällä pitäen ja suunniteltu toteuttavaksi pääkäsittelyn yhteydessä.

-      Henkilötodistelun pääkäsittelyssä tapahtuvaa toteuttamista on niinikään suunniteltu; erityisesti sitä taustaa vasten, että henkilötodistelun yhteydessä tulee käytäväksi läpi myös nimettyjä, kirjallisia todisteita.

-      03.02.2010 valmisteluistunnon jälkeen avoimeksi jäi enää henkilötodistelun aikatauluttaminen, mikä jäi, kuten edellä on todettu, Kantajan tehtäväksi ja jonka työn saamansa määräyksen johdosta teki.

-      Käräjäoikeus rajasi käsittelypäätöksellään pois nimetyistä todistajista noin 180 kuultavaa, mikä tarkoittaa sitä, että Kantajan keskeinen osa todistelusta rajattiin pois.

-      Henkilötodistelun rajaaminen tapahtui asianosaisille (ainakin kantajalle) täysin yllättäen.

-      Kantajalle ei varattu tilaisuutta esittää kannanottoa siihen, mikä merkitys henkilötodistelun rajaamisella yleisesti käsillä olevassa asiassa on.

-      Kantajalle ei liioin varattu tilaisuutta lausua kantaansa kuultavakohtaisesti, mikä merkitys kunkin kuultavan poisrajaamisella on Kantajan nimeämän todistelun kokonaisuuteen ja tuntikohtaiseen näyttöön.

-      Käsittelypäätös tarkoittaa käytännössä sitä, että 03.02.2010 valmisteluistuntoon mennessä Kantajan toimesta nimetyistä  ja käräjäoikeuden siinä vaiheessa hyväksymistä todistajista rajattiin pois noin 75%.

-      Käsittelypäätöksessä käräjäoikeus ilmoitti vielä, että kyseinen, todistelun rajaus ei millään tavoin muuta laadittua prosessisuunnitelmaa.

Käräjäoikeuden 10.02.2010 tekemä päätös osoittaa käräjäoikeudelta täydellistä välinpitämättömyyttä laillisen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toimittamisen suhteen.

Käräjäoikeus on jo lokakuussa v. 2009 tullut tietämään Kantajan nimeämän henkilötodistelun laajuuden. Kantajan nimeämää henkilötodistelua otettiin käräjäoikeudessa vastaan 28.10.2009, 03.11.2009, 10.11.2009, 16.11.2009, 23.11.2009 ja 30.11.2009. Senkin jälkeen asiaa on valmisteltu yli 10 istunnossa. Sitten käräjäoikeus tekee 10.02.2010 mainitun henkilötodistelun rajaamisen tilanteessa, jossa prosessisuunnitelman perusteella on jäljellä enää yksi valmisteluistunto, jossa oli tarkoitus käsitellä varsin laveaa, Vastaajan käräjäoikeudelle jättämää ja viimeksi mainitun hyväksymää kirjallista aineistoa ja käräjäoikeuden laatimaa yhteenvetoa (tästä epäkohdasta on lausuttu vielä jäljempänä).

 

Käräjäoikeus on toiminut erityisen moitittavalla tavalla ja oikeudenkäymiskaaren vastaisesti antaessaan 10.02.2010 tekemän käsittelypäätöksen varaamatta Kantajalle tilaisuutta tulla asiassa kuulluksi ennen päätöksen antamista. Käsittelypäätöksen sisältö ei ole ”järjellisessä” suhteessa asian käsiteltyyn tilaan eikä toimitettuun valmisteluun nähden. 10.02.2010 tehty käsittelypäätös johtaa siihen, että syksyn v. 2009 aikana toimitetuista valmisteluistunnoista suurin osa on menettänyt merkityksensä kokonaan. Käsittelypäätös merkitsee myös sitä, että Kantajan on arvioitava ja harkittava oma todistelunsa (sekä kirjalliset todisteet että henkilötodistelu) kokonaan uudelleen. Tämä johtaa puolestaan siihen, että Kantajalle on varattava tilaisuus valmistautua sekä valmisteluun että pääkäsittelyyn kokonaan uudelta pohjalta. Tästä asiantilasta Kantaja on ilmoittanut käräjäoikeudelle (ks kohta 1.5.).

 

1.5. Käräjäoikeuden ilmoitus 19.02.2010

Kantajan ilmoitettua käräjäoikeudelle tarpeesta saada 10.02.2010 tehdyn käsittelypäätöksen johdosta aikaa arvioida Kantajan todistelun sisältöä käsittelypäätöksen synnyttämän tilanteen pohjalta, käräjäoikeus ilmoitti 19.02.2010, ettei Kantajalle lisäaikaa myönnetä, vaan että valmistelua jatketaan aiemman suunnitelman mukaisesti. Käräjäoikeus on nyttemmin siis evännyt Kantajalta mahdollisuuden vaalia oikeusturvaansa.

 

                        1.6. Kantajan kirjalliset todisteet

Kantaja on nimennyt niinikään tavanomaiseen palkkasaatavariitaan nähden laajahkon asiakirjatodistelun. Tältä osin nimeäminen on tapahtunut suurimmalta osin ennen elokuuta v. 2009. Siinä yhteydessä, kun Kantaja on nämä kirjalliset todisteensa käräjäoikeudelle toimittanut, Kantaja on liittänyt nimeämäänsä aineistoon luettelon aineiston sisältämistä todisteista. Luettelo on laadittu sitä silmällä pitäen, että se paitsi toimii todisteiden sisällysluettelona, palvellen myös pääkäsittelyä. Luetteloon on kirjattu mm. se, mistä asiakirjasta on kyse, mihin toimeen/tapahtumaan/ työtehtävään asiakirja liittyy ja osin myös vielä dokumentin selostus. Näitä, Kantajan jättämiä kirjallisia todisteita ei siinä vaiheessa, kun ne käräjäoikeudelle jätettiin, numeroitu. Tällainen ratkaisu oli Kantajalta tietoinen valinta, koska arveltiin käräjäoikeuden, kuten yleinen tapa on, joko suorittavan numeroinnin taikka antavan ohjeet todisteiden nimeäjälle numeroinnin tekemiseksi.

Kantajatahoa on, varsinkin valmistelun loppuvaiheessa, häirinnyt KäT esittämät, Kantajan kirjallisia todisteita koskevat toteamukset. Tuomari on antanut ymmärtää, että Kantajan nimeämiä kirjallisia todisteita ei tulla käräjäoikeudessa käsittelemään yksittäisinä todisteina, vaan jonkinlaisena kokonaisuutena, joka ”kokonaisuus” Kantajalle on tähän mennessä jäänyt epäselväksi. Kantajan puolesta on kuitenkin tähdennetty ja korostettu sitä, että jokainen asiakirja, jonka Kantaja on sisällyttänyt kirjallisten todisteittensa asiakirja-aineistoon, on yksittäinen, itsenäinen ja varsinainen kirjallinen todiste. Kantaja ei ole nimennyt todisteiksi laajempia asiankirjakokonaisuuksia, vaan yksittäisiä todisteita. Käräjäoikeuden 12.02.2010 päivätty yhteenveto vahvistaa Kantajan edellä mainittua käsitystä siitä, että käräjäoikeudessa ei käsitelläkään Kantajan nimeämiä todisteita varsinaisesti kirjallisina todisteina, jollaisina ne käräjäoikeudessa todisteluksi on nimetty.

Siitä, mikä merkitys käräjäoikeuden 03.02.2010 Kantajalle antamallaan määräyksellä numeroida kirjalliset todisteet (n. 20 asiakirjakansiollista), on lausuttu jäljempänä tässä kantelussa.

 

 

2. Perusteeton kirjallisen valmistelun hyväksyminen

 

Kuten edellä on todettu, käsillä olevassa palkkasaatava-asiassa alkoi 21.08.2009, erinäistä syistä vallinneen tauon jälkeen, yhtenäisempi valmistelujakso, joka on käsittänyt yli 20 valmisteluistuntoa. 21.08.2009 pidetyssä valmisteluistunnossa KäT ilmoitti, että palkkasaatavaa koskeva asia on suullisen valmistelun vaiheessa, ja jyrkän kielteisesti, että sen vuoksi asianosaislausumia ei hyväksytä kirjallisesti.Tuomari totesi, että paluuta kirjalliseen menettelyyn ei ole tässä asiassa. Siitä huolimatta käräjäoikeus on sen jälkeen sallinut Vastaajan jättää oikeudelle kirjallisia lausumia, joista viimeisimmät kirjalliset lausumat Vastaaja on jättänyt kuluvan vuoden puolella 03.02.2010 pidetyn valmisteluistunnon jälkeen. Käräjäoikeus on ottanut vastaan nämä kirjoitukset ilman minkäänlaista perusteen selvittämistä ja kommentoinneitta.

Tämä, Vastaajalle sallittu menettely on ollut omiaan merkittävässä määrin heikentämään Kantajan oikeusturvaa. Kantajan puolesta on sitäpaitsi lukuisia kertoja suullisen valmistelun aikana ilmoitettu käräjäoikeudelle, että Kantaja ei hyväksy sellaista menettelyä, että Vastaaja valmistelun aikana tuo vastaukseensa uusia vastausperusteita, siis sellaisia, joihin Vastaaja ei alkuperäisessä vastauksessaan ole vedonnut ja näitä uusia vastausperusteita tuonut julki kirjallisesti.

 

 

 

 

 

3. Prosessinjohtamisen puutteet ja virheet

 

Paitsi että prosessinjohtamiseen on liittynyt edellä mainittuja, suoranaisia lainvastaisuuksia sekä vielä jäljempänä selostettavia menettelytapavirheitä, jotka nekään eivät ole voimassaolevan lain (oikeudenkäymiskaaren) mukaisia, Kantajan oikeusturva on merkittävässä määrin vaarantunut sen johdosta, että

-      syksyllä v. 2009 käräjäoikeus on laiminlyönyt ilmoittaa asianosaisille, mistä lähtökohdista, miten ja mistä seikoista valmistelua on tarkoitus toimittaa

-      valmisteluistunnoista laaditut pöytäkirjat ovat virheellisiä ja puutteellisia

-      ja niinikään käräjäoikeuden 12.02.2010 laatima yhteenveto sisältää sekä puutteita että virheitä, eikä ole sisällöltään sellainen kuin oikeudenkäymiskaari edellyttää

-      käräjäoikeus on kehottanut Kantajaa huomattavaa työmäärää edellyttäviin toimiin, jotka sittemmin ovat käräjäoikeuden erillispäätösten seurauksena osoittautuneet hyödyttömiksi/turhiksi

-      käräjäoikeus on kehottanut Kantajaa toimiin varaamatta Kantajalle riittävästi aikaa toimien suorittamiseen

-      käräjäoikeus on sallinut Vastaajalle suullisen valmistelun loppuvaiheessa esittää vastausta kirjallisessa muodossa, asettaen kirjoituksen jättämiselle ensin määräajaksi 22.01.2010, mutta myöntäen määräajalle pidennystä aina 12.02.2010 saakka; Vastaajan esittämättä pidennyspyynnölleen minkäänlaista, erityistä perustetta

-      käräjäoikeus on 03.02.2010 pidetyn valmisteluistunnon yhteydessä antamillaan kehotuksilla ja 10.02.2010 tekemällään päätöksellä edellyttänyt Kantajan suorittamaan tehtäviä, toimia yms. sellaisella aikataululla, joka ei missään olosuhteissa eikä alkuunkaan riitä kantajalle määrättyjen tehtävien suorittamiseen.

 

3.1. Prosessinjohto syksyllä v. 2009

Tässä palkkasaatava-asiassa on sen vireilläolon aikana ollut useampia puheenjohtajia. Asiaa on KäT johdolla valmisteltu keväästä v. 2009 lähtien. KäT on ollut toimenpiteittensä, ratkaisujensa ja prosessinjohtamisensa osalta perin vaitonainen. on antanut määräyksiä perusteluitta ja asianosaisia (ainakin Kantajaa) kuulematta. Asian käsittely oli keskeytyksissä parin vuoden ajan erään rikostutkinnan johdosta, jolla tutkinnalla oli yhteyksiä käsiteltävänä olevaan asiaan. Enemmittä, asianmukaisitta perusteluitta KäT totesi keväällä v. 2009 asian käsittelyä ryhdyttävän jatkamaan. Vasta sen jälkeen, kun Kantaja nimenomaisesti ja kirjallisesti pyysi käräjäoikeudelta perusteluja asian käsittelyn jatkamiselle, vaikka kyseinen rikostutkinta on edelleenkin kesken, käräjäoikeus antoi 01.06.2009 käsittelyratkaisun.

21.08.2009 Kantaja pyysi käräjäoikeuden valmisteluistunnossa käräjäoikeudelta selvitystä siitä, mistä lähtökohdista valmistelua on tarkoitus jatkaa, mitä seikkoja on tarkoitus valmistella ja millä tavoin valmistelu on tarkoitus panna toimeen. Tähän ei käräjäoikeudesta ole saatu missään vaiheessa asiallista vastausta. Käräjäoikeuden laatimista pöytäkirjoista ilmenee Kantajan edellä tarkoitetun, käräjäoikeudelle osoittaman tiedustelun olleen aiheellisen. Suullisen valmistelun istuntojen pöytäkirjoista 21.08.2009 lukien käy kiistatta ilmi, että prosessi eteni ilman, että sitä olisi johdettu. Tämä ilmenee myös toisaalta tästä kantelukirjelmästä. Kantajan puolesta on syyskuussa v. 2009 kahteen eri kertaan (ks. kohta 3.3.) pyydetty käräjäoikeudelta valmistelu-suunnitelmaa ja yhteenvetoa, mistä lähtökohdista valmistelua on tarkoitus jatkaa, Kantajan saamatta näihin asiallista vastausta.

 

3.2. Valmisteluistuntojen pöytäkirjat

21.08.2009 jälkeen toimitetuissa valmisteluistunnoissa asianosaiset esittivät kommentteja pöytäkirjojen sisältöjen oikaisemiseksi, koska niissä oli suoranaisia virheitä. KäT totesi v. 2009 alkusyksystä useampaan kertaan, että se, mitä pöytäkirjaan sisällytetään, ei ole merkityksellistä tässä asiassa; pöytäkirjoja ei ryhdytä enemmälti korjaamaan. Tämä aiheutti luonnollisesti Kantajassa suunnattoman kummastelun aiheen. Tämän vuoksi Kantaja piti tärkeänä sitä, että käräjäoikeus laatisi toteutuneesta valmistelusta yhteenvedon, jotta Kantajalla (ja miksei myös Vastaajalla) olisi mahdollisuus varmistua siitä, että kaikki Kantajan esittämät, asian ratkaisun kannalta merkitykselliset seikat tulevat huomioon otetuiksi. Nyttemmin, kun Kantaja on saanut käyttöönsä tutustumista varten käräjäoikeuden laatiman yhteenvedon, on voitu todeta, että yhteenvetoa on laadittu pitäen perusteena pöytäkirjoja, joiden KäT aiemmin ilmoitti olevan merkityksettömiä, joiden sisältö on ollut monelta osin virheellistä ja puutteellista.

 

3.3. Yhteenveto 12.02.2010

Taustaksi todettakoon ensin, että 21.08.2009 toimitetun valmisteluistunnon yhteydessä kävi ilmeiseksi, että käräjäoikeudelle toimitettu asiakirjamateriaali ei ollut sen hallinnassa ja että valmistelun tarve oli käräjäoikeudelle jäsentymätön. Tämän vuoksi ja koska asian käsittely oli ollut keskeytettynä ja puheenjohtajia oli asiassa ollut useampia, Kantaja pyysi KäT saada tietää, miten valmistelua oli tarkoitus toimittaa. Tarve Kantajan pyynnölle tuli ajankohtaiseksi, kun Kantaja tuli vakuuttuneeksi siitä, että KäT ei tuntenut asian käsittelyn tilaa. Oikeudelle jätettyjä asiakirjoja ei kaikilta osin ollut löydettävissä ja ennakoitavissa oli, että valmistelu tulee sisältämään turhia toimia ja käänteitä, ellei valmistelun lähtökohtaa tiedosteta. Kantajan ennakoima asetelma toteutui, kuten tästä kirjelmästä ilmenee.

Kantaja on pyytänyt yhteenvetoa 21.08.2009 valmisteluistunnon yhteydessä sekä sen jälkeen käräjäoikeudelle 04.09.2009 päivätyllä kirjeellä. Kantajan puolesta näitä pyyntöjä on toistettu valmistelu-istunnoissa myös suullisesti. KäT kieltäytyi v. 2009 syksyllä antamasta yhteenvetoa todeten mm., että ”yhteenveto voi oikeudenkäymiskaaren nojalla olla suullinenkin, sen ei välttämättä tarvitse olla kirjallisessa muodossa”. Enemmittä perusteluitta on selvää, että tämänkaltaisessa ja –laajuisessa asiassa yhteenvedon tulee olla kirjallisessa muodossa.

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 24 §:n tarkoittama säännös on tuomioistuinta velvoittava. Käräjäoikeuden on laadittava yhteenveto asianosaisten vaatimuksista ja niiden perusteista sekä ilmoitetuista todisteista ja todistusteemoista. Yhteenvedon laatimisen tarkoituksena on kirjauttaa siihen mainitun lainkohdan edellä tarkoitetut seikat, jotta asianosaiset voivat todeta, onko heidän vaatimuksensa, niiden perusteet ja heidän nimeämänsä todistelu tullut oikein kirjatuksi ja mikä tärkeintä, oikein ymmärretyksi. Yhteenveto on koonnelma edellä mainituista seikoista ja sen tarkoituksena on palvella paitsi pääkäsittelyn toimittamista myös ratkaisuharkintaa ja tuomion laajuutta.

 

Käräjäoikeuden 12.02.2010 laatima yhteenveto on ”epämääräinen koonnelma” valmisteluistunnoista laadittuihin pöytäkirjoihin sisällytetyistä, irrallisista, pääosin Vastaajan puolesta pidetyistä puheenvuoroista. Yhteenvetoa ei ole kiteytetty sellaiseksi kuin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 24 § edellyttää. Kun yhteenvedon tarkoituksena on esittää asian ratkaisun kannalta merkitykselliset vaatimukset ja vastaukset sekä näiden perusteet todisteluteemoineen kootusti, käsillä olevan asian yhteenveto on kaikkea muuta.

 

Yhteenvedosta ei, vaikka asia sinällään on Kantajalle ja Kantajan asiamiehelle varsin tuttu, ilmene, miten käräjäoikeus on vaatimukset perusteluineen, vastauksen perusteluineen sekä todistelun teemoineen ymmärtänyt ja mieltänyt.

Merkityksellisimmät virheet liittyvät Kantajan vaatimusperusteiden kirjauksiin ja puutteet Kantajan esittämiin kannanottoihin liittyen vastaukseen ja sen perusteisiin sekä Vastaajan myöntämisiin, jotka jääneet kokonaan kirjaamatta. Kantajan kirjallista menettelyä vastustavat kannanotot on niinikään jääneet kirjaamatta.  Virheet ja puutteet ovat asian käsittelyn ja ratkaisun kannalta keskeisiä.

 

3.4. Prosessisuunnitelma

Käräjäoikeuden vahvistaman, tällä hetkellä voimassaolevan prosessisuunnitelman mukaan käsillä olevassa asiassa toimitetaan enää yksi valmisteluistunto, 24.02.2010. Tiedossa olevia, valmistelua edellyttäviä toimia ovat vielä ainakin seuraavat:

a.    Vastaajan laatima vastauksen kirjallinen täydennys (päiväkohtainen yhteenveto koko kanneajalta, vajaat 10 vuotta) sisältäen sivuja ”yhden arkistomapillisen”

b.   Vastaajan todistelua, jonka nimeäminen lienee käräjäoikeuden yhteenvedon perusteella osin vielä kesken

c.    Käräjäoikeuden yhteenvedon kommentointi; lisättynä valmisteluistuntojen pöytäkirjojen kommentoinnilla, jotka pöytäkirjojen sisällöt ovat tulleet merkitykselliseksi tässä prosessissa

d.   Kantajan todistelun nimeäminen niistä lähtökohdista, jotka ovat syntyneet 10.02.2010 tehdyn käsittelypäätöksen seurauksena (ks. mitä aiheesta ja erityisesti siihen liittyen ajankäytön tarpeesta on edellä sivulla 8 ja jäljempänä tällä sivulla)

e.    Prosessisuunnitelman vahvistaminen

Mikäli tämän oikeudenkäynnin nykyvaihetta tarkastellaan realistisesti ja, mikäli tavoitteena on panna toimeen perustuslain mukainen, tasavertainen, puolueettoman asianosaiskohtelun sisältämä oikeudenkäynti, Kantaja toteaa, että

-      valmistelun tehokas jatkuminen on mahdollista aikaisintaan kuuden viikon kuluttua

-      valmisteluun on varattava aikaa vielä vähintäin viisi istuntopäivää

-      Kantajan nimeämä todistelu tulee hyväksyä siinä laajuudessa kuin se on 03.02.2010 mennessä ollut nimettynä

-      tai vaihtoehtoisena edelliseen, mikäli käräjäoikeus on aikeissa rajoittaa Kantajan nimeämää todistelua, tulee Kantajalle varata tilaisuus lausua todiste-/todistajakohtaisesti niistä perusteista, joilla käräjäoikeus on aikeissa todistelun rajaamista toteuttaa.

Käräjäoikeus ei ole sallinut Kantajalle lisävalmisteluaikaa lainkaan, mikä on tyrmistyttävää prosessinjohtamista; eikä alkuunkaan tunnusomaista oikeusvaltiossa tapahtuvalle oikeudenkäynnille.

 

Yhteenveto/

oikeudellinen arviointi: Käsillä olevassa asiassa käräjäoikeuden/käräjätuomarin soveltamat menettelytavat, jotka edellä on pääpiirteittäin kuvattu, ovat johtaneet siihen, ettei Kantajan osalta täyty perustuslain 6 §:n 1 momentin tarkoittama yhdenvertaisuus oikeudenkäynnissä.

                                            Tarkasteleepa asiaa mistä näkökulmasta tahansa, käräjäoikeuden/käräjä-tuomarin menettelylle ei löydy asiallista, laillista perustetta. Tämä päätelmä ja toteamus on tehtävissä puhtaasti objektiivisin ja oikeudellisin argumentein.

                                            Aihe tämän kantelun tekemiseen on syntynyt erityisesti käräjäoikeuden/ käräjätuomarin viimeisen valmisteluistunnon (03.02.2010) yhteydessä ja sen jälkeen suorittamista toimista. Näillä toimilla on välitön yhteys prosessin aiempaan vaiheeseen ja siihen liittyen prosessinjohtamiseen laajemmin, minkä vuoksi tässä kantelussa on ollut aihetta puuttua myös niihin toimiin. Asiaa on tässä kantelussa ollut tarve käsitellä laveammin myös sen johdosta, että tasavertaisen kohtelun arviointi on tehtävä kokonaisharkinnan perusteella.

 

                                            Kiteytettynä prosessinjohtamiseen liittyvät virheet todetaan vielä seuraavassa:

-      Kantajan nimeämää todistelua on merkittävästi rajattu käräjäoikeuden toimesta omavaltaisesti, perusteluitta ja Kantajaa kuulematta.

-      Käräjäoikeuden laatimat pöytäkirjat ja yhteenveto ovat virheellisiä ja puutteellisia eivätkä anna oikeaa kuvaa valmisteluistunnoista eikä asian valmistellusta tilasta; sekä pöytäkirjat että yhteenveto ovat teknisesti ja asiasisällöllisesti sellaisia, ettei niistä ulkopuolinen niihin tutustuessaan saa selkoa, mitä valmisteluissa on tapahtunut, mitkä ovat Kantajan tarkennetut vaatimukset perusteluineen ja Vastaajan vastaus perusteluineen; Kantajan nimeämistä, kirjallisista todisteista lähes kaikki ovat jääneet yhteenvedossa mainitsematta.

 

-      Käräjäoikeuden suorittamien omavaltaisten prosessipäätösten jälkeen Kantajalle ei ole varattu lähestulkoonkaan riittävästi aikaa valmistelulle prosessitoimien myötä syntyneessä, uudessa oikeudenkäyntiasetelmassa.

 

 

Kantaja edellyttää oikeudenkäynniltä oikeusvaltiolle tyypillistä, asianosaisten tasavertaisen kohtelun sisältämää ja muutoinkin oikeuden-mukaista oikeudenkäyntiä, jossa taataan myös Kantajalle perustuslain mukaiset oikeudet.

 

Kantaja ja myös allekirjoittaneen asiamiehen vakaa käsityskanta on, että KäT ei omaa käsillä olevassa oikeudenkäynnissä tuomarin esteetöntä asemaa. Kantajan nimissä tehtiin KäT esteellisyysväite 20.01.2010 toimitetussa valmisteluistunnossa tehtyjen toimien johdosta. Tämä, Hyvinkään käräjäoikeudelle osoitettu kirjoitus käsiteltiin, joskin vain esteellisyysväittämäperusteisiin osittain kantaa ottaen toteamuksin, että tei ole esteellinen toimimaan asiassa tuomarina.

 

Kaiken edellä selostetun perusteella Kantaja pyytää ryhdyttävän tarpeellisiin toimiin sen varmistamiseksi, että Kantaja saa osakseen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Kantajan näkemyksen mukaan KäT Kantajaan kohdistamat prosessitoimet ovat olleet luonteeltaan sellaisia ja kattavuudeltaan niin laajoja, että tulee todeta esteelliseksi. on tekemiensä prosessitoimien myötä osoittanut Kantajaan ja Kantajan vaatimuksiin nähden ennakkokantansa, joka sisällöltään on Kantajan asemaan nähden epäedullinen.

 

22 päivänä helmikuuta 2010

 

 

A.A

asianajaja, varatuomari,

asiamiehenä

 

 

Liitteet:                       Oheisen liiteluettelon mukainen